Suomessa oli vähän vakavia eläintauteja viime vuonna

Lemmikeillä yleisimmin epäilty tartuntatauti oli raivotauti, josta tehtiin viime vuonna 14 epäilyilmoitusta. Epäilyjä vakavista eli lakisääteisesti vastustettavista eläintaudeista ilmoitettiin Eviran eläintautivalvontaan kaikkiaan  67 kertaa vuonna 2009.

Epäilyilmoituksista 16 koski kaloja ja 14 lemmikkieläimiä. Lampaita ja vuohia, sikoja, siipikarjaa ja hevosia koskevia ilmoituksia tehtiin kutakin eläinlajia kohti alle kymmenen. Eläintautitilanne säilyi Suomessa hyvänä - vain muutama epäily osoittautui jatkotutkimuksissa todelliseksi taudiksi.

Eläintautiepäilyjen määrä ei poikennut merkittävästi edellisten vuosien ilmoitusmääristä. Vuonna 2008 ilmoituksia tehtiin 64 ja vuonna 2007 53.

Eläintaudilla tarkoitetaan eläintautilaissa sellaista sairautta tai tartuntaa, joka suoraan tai välillisesti voi siirtyä eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen. Eläintaudit jaetaan eläintautilain nojalla helposti leviäviin, vaarallisiin, valvottaviin ja muihin eläintauteihin. Helposti leviäviä, vaarallisia ja valvottavia eläintauteja kutsutaan yhteisnimellä vastustettavat eläintaudit.

Eläimen omistajan on ilmoitettava virkaeläinlääkärille, ensisijaisesti oman kunnan kunnaneläinlääkärille, jos hän epäilee eläimen sairastuneen lainsäädännössä vastustettavaksi määriteltyyn eläintautiin. Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa epäilystä virkaketjussa eteenpäin. Eviran eläintautivalvonnalle epäilystä ilmoittaa yleisimmin läänineläinlääkäri.

Ilmoituksen saatuaan Evira antaa ohjeet tarvittavasta näytteenotosta ja muista mahdollisista toimenpiteistä. Näytteet tutkitaan yleensä Eviran laboratorioissa. Usein tiloille annetaan tutkimusten ajaksi nk. rajoittavat määräykset, joilla estetään eläinten liikkuminen tilalta pois ja mahdollisen tartunnan leviäminen muille tiloille.

Eläintautivalvonnan tarkoituksena on havaita tarttuvat eläintaudit niin nopeasti kuin mahdollista, jotta niiden leviäminen saataisiin estettyä ajoissa ja tautitilanne säilyisi jatkossakin hyvänä.

.